Immuunijärjestelmä on elimistön monimutkainen puolustusjärjestelmä, joka suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta kuten bakteereilta, viruksilta, sieniltä ja loisilta. Lisäksi se säätelee kudosten korjausta, tuhoaa syöpää aiheuttavia vahingollisia mutaatioita ja pitää yllä elimistön sisäistä tasapainoa.
Immuunijärjestelmän toimintahäiriöt liittyvät lähes kaikkiin sairauksiin. Autoimmuunisairauksissa (esim. nivelreuma, MS-tauti, tyypin 1 diabetes) immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti elimistön omia kudoksia vastaan. Allergisissa sairauksissa (astma, atooppinen ihottuma, ruoka-allergiat) immuunivastetaas kohdistuu vaarattomiin ympäristön aineisiin. Kroonisissa tulehdustaudeissa, joita ovat muun muassa tulehdukselliset suolistosairaudet, pitkittynyt tulehdus vaurioittaa kudoksia. Syöpä taas on sairaus, jossa kasvaimet kykenevät väistämään ja harhauttamaan immuunijärjestelmää siten että, että syövän on mahdollista kasvaa ja kehittyä.
Neuroimmunologia (MS-tauti, Alzheimerin tauti), sydänsairauksia (ateroskleroosi, sydäninfarktin jälkeinen tulehdus) koskeva immunologinen tutkimus, immuno-onkologia ja metabolinen immunologia (tyypin 2 diabetes, lihavuus) ovat kaikki nopeasti kasvavia tutkimusaloja. Immunologia ei ole enää kapea erikoisala, vaan läpileikkaava tieteenala.
Immuunivälitteisten sairauksien esiintyvyys on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä erityisesti teollistuneissa maissa. Pelkästään autoimmuunisairauksista kärsii arviolta 5–8 % väestöstä, ja allergisten sairauksien yleisyys on moninkertaistunut. Nämä sairaudet aiheuttavat inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittävän taloudellisen taakan terveydenhuoltojärjestelmille.
Viimeisten 20–30 vuoden aikana immunologian perustutkimus on edennyt huimasti. Synnynnäisen immuniteetin mekanismien ymmärtäminen, T-solujen erilaistumisen säätely ja sytokiiniverkostojen kartoittaminen ovat avanneet täysin uusia näkökulmia sairauksien syntymekanismeihin. Nämä löydökset on palkittu monilla Nobel-palkinnoilla. Myös teknologinen kehitys, kuten yksisoluteknologiat, CRISPR-geenieditointiteknologia ja kehittyneet kuvantamismenetelmät, ovat mahdollistaneet immuunijärjestelmän toiminnan tutkimisen ennennäkemättömällä tarkkuudella. Nämä teknologiat paljastavat immuunisolujen monimuotoisuuden ja toiminnan yksittäisen solun tasolla.
Immunologian erityispiirre on, että perustutkimuksen löydökset ovat siirtyneet poikkeuksellisen nopeasti kliiniseen käyttöön. Erityisesti syövän immunoterapia, biologiset lääkkeet, mRNA-rokotteet ja soluterapiat ovat jo nyt pelastaneet ihmishenkiä ja parantaneet miljoonien elämänlaatua. Tulevaisuudessa immunologian merkitys tulee vain kasvamaan, kun ymmärrämme paremmin yksilöllistä immuunivastetta ja pystymme kehittämään yhä täsmällisempiä ja tehokkaampia hoitoja.